”Uskon tarinaan, johon lukija voi samaistua”
Jos lukija löytää itsensä kirjan tarinasta, teksti imee vähän lukevan nuorenkin mukaansa.
Näin uskoo kirjailija Jani Kiiskilä, jonka luoman suositun Huppu-nuortenkirjasarjan ensimmäinen osa Huppu seiskalla (Otava) on nyt julkaistu Opikkeen kustantamana selkokielisenä versiona.
Suomenlinnassa asuva Jani Kiiskilä tuntee hyvin nuorten maailman luokanopettajan päivätyönsä ansiosta. Kokemuspohjaa tuo myös vuosien työskentely nuorten kanssa teatterissa ja jalkapallokentillä. Oman lisänsä tarjoavat myös kotona olevat teini-ikäiset lapset.
-Uskon tarinan voimaan. Yläkoululainenkin kiinnostuu tekstistä, kun hän voi samaistua kirjan hahmoihin tunnetasolla. Tätä myös auttaa, jos teksti vastaa lukijan arkikieltä.
– Osaa nuorista varmasti houkuttelevat esimerkiksi fantasiakirjallisuuden tarinat, jotka sijoittuvat heidän arkensa ulkopuolelle. Realistisuus on kuitenkin se näkökulma, jota tavoittelen omissa kirjoissani.
Sarjakuvien parista kirjailijaksi
Kiiskilä itse viihtyi kouluikäisenä lähinnä sarjakuvien parissa. Ensimmäiset mieleen jääneet kirjallisuuskokemukset ovat lukiosta.
-Olenkin kouluvierailuilla puhunut tästä, miten pojasta, joka ei lukenut, tuli kirjailija.
Varhaisimmat kirjalliset tuotoksensa Kiiskilä teki aikuisena alakoulun ja teatterikerhon näytelmiin. Näiden innostamana hän lähti opiskelemaan teatteria opettajan työn oheen. Hänellä on teatteri-ilmaisun ammattikorkeakoulututkinto.
Vuonna 2014 ilmestynyt draamallinen tietokirja Ikioma Itämeri – Näkin kengissä pintaa syvemmälle (Karisto) oli Kiiskilän esikoisteos lastenkirjailijana. Se sai inspiraationsa Suomenlinnan tutuista rantavesistä. Tämän jälkeen hän alkoi kehitellä Huppu-sarjaa Ihan hupusta -kirjoitusharjoituskirjan pohjalta.
-Halusin kirjan päähenkilöksi tavallisen nuoren, joka ei ole supersankari, ei ryöstä kauppoja eikä ole koko koulun ihannoima tai inhoama poika. Huppu on hahmo, jonka tunteisiin mahdollisimman moni lukija voisi samaistua.
Monet Kiiskilän tekstien teemat käsittelevät yksin jäämisen pelkoa. Tämä on taustalla Huppu-sarjan hahmojenkin elämässä.
-Nuoret hakevat hyväksyntää ja viiteryhmää, johon kuulua. Kaverit ja ystävät ohjaavat vahvasti nuorten toimintaa yläkouluvaiheessa. Silloin myös rakennetaan omaa identiteettiä, mutta yhteenkuuluvuus on samalla tärkeä tunne.
Aikuisilla tärkeä rooli lukuinnostuksen synnyttäjänä
Kiiskilän mielestä aikuisilla – niin vanhemmilla, opettajilla, kirjaston työntekijöillä, kirjailijoilla kuin myös kustantamoiden edustajilla – on tärkeä rooli esitellä erilaista kirjallisuutta nuorille. On osattava tarjota kiinnostavaa luettavaa.
-Kirjoja pitää olla näkyvillä, ja aikuisten on hyvä keskustella niistä tai lukea niitä ääneen. Olen kuullut hyviä kokemuksia yläkouluista, miten oppilaat ovat innostuneet kirjallisuudesta, kun heille on luettu ääneen Huppu-sarjaa.
Kiiskilä pitää selkokirjoja erittäin tärkeänä kirjallisuuden muotona, koska esimerkiksi luokassa selkokirjan avulla koko ryhmä voi lukea samaa kirjaa ja erityisesti keskustella siitä.
-Olen iloinen, että Huppu on valikoitunut selkokirjatuotantoon, ja miten Ari Sainio on onnistunut mukautuksessaan säilyttämään Huppu seiskalla -kirjan hengen.
Suositun Huppu-sarjan selkokielistäminen jatkuu Opikkeessa seuraavaksi Huppu kasilla -kirjan osalta. Se ilmestyy vuodenvaihteen jälkeen. Myös Huppu ysillä on tulevaisuudessa saatavissa selkokielisenä versiona.
Huppu seiskalla Opikkeen verkkokaupassa
Teksti: Sakari Kilkki