Viime vuosina on uutisoitu vilkkaasti digitaalisten kirjojen eli e- ja äänikirjojen suosiosta; etenkin äänikirjojen kuunteleminen on lisääntynyt huomattavasti niin kaupallisissa lukuaikapalveluissa kuin kirjastojen palveluissa. Selkokirjat ilmestyvät kuitenkin pääsääntöisesti vain painettuina. Opike selvitti viime vuonna avoimella kyselyllä selkokielisten äänikirjojen tarvetta. Tavoitteena oli saada tietoa, kiinnostavatko selkoäänikirjat ja millaisia ne voisivat olla.
Kysely toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselynä (Webropol) loppuvuodesta 2021. Siitä jaettiin tietoa Opikkeen sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeessä. Omat somepäivityksemme saivat runsaasti edelleenjakoja, ja esimerkiksi ensimmäinen Facebook-päivityksemme äänikirjakyselystä tavoitti lähes 4000 henkilöä.
Varsinaisia kyselyvastauksia tuli 60. Suurin osa vastaajista oli perusopetuksen ammattilaisia, 29 %. Seuraavaksi eniten vastaajissa oli selkokielen käyttäjiä tai heidän lähi-ihmisiään, 22 %. Vastauksista 19 % oli ammatillisen opetuksen edustajilta, ja vastauksia tuli myös asumisyksiköistä, kuntoutuspuolelta, kirjastoalalta, maahanmuuttajatoiminnasta sekä eri alojen opiskelijoilta.
Tarvitaanko selkokielisiä äänikirjoja?
Tämän kyselyn perusteella on selvää, että selkokielisille äänikirjoille on tarvetta: peräti 97 % vastaajista koki niin.
Selkoäänikirjojen tarvetta oli perusteltu ennen kaikkea yhdenvertaisuudella. Eri syistä johtuen kaikki eivät voi lukea tekstimuodossa olevaa kirjaa, ja silloin heillä tulisi olla mahdollisuus kuunnella kirjoja – ja nimenomaan selkokirjoja. Yleiskieliset äänikirjat ovat nimittäin monille liian vaikeita, mutta selkokielinen äänikirja sopisi usein hyvin oppimisen ja keskittymisen tueksi erilaisille selkokielen käyttäjille.
Millaisia selkokieliset äänikirjat voisivat olla?
Kysyimme myös, millaisia selkokieliset äänikirjat voisivat olla.
Niiden ominaisuuksista kiinnosti eniten helppo saatavuus: 84 % vastasi, että se on äänikirjoissa tärkeintä. Mahdollisuus asettaa äänikirjaan kirjanmerkkejä, jotta tärkeä kohta löytyy myöhemmin helposti, mahdollisuus vaikuttaa äänennopeuteen ja edullinen hinta saivat myös kannatusta. Vapaissa kommenteissa toivottiin niin mahdollisuutta lainata selkoäänikirjoja kirjastosta kuin hankkia oppilaitoksille äänikirjalisenssejä digitaaliseen palveluun. Selkokielisiä äänikirjoja toivottiin myös yleisiin kaupallisiin lukuaikasovelluksiin, jotta tieto niistä leviäisi.
Mitä selkokieliset äänikirjat sitten voisivat olla? Kyselyn vastausvaihtoehdoista eniten kiinnostivat nuorten kirjat (69 %), sen jälkeen tietokirjat (63 %) ja aikuisten kirjat (53 %). Avoimissa vastauksissa nousivat esiin kaikkien ikäryhmien kirjat ja kirjallisuusgenret monipuolisesti saduista romaaneihin ja runouteen. Tietokirjapuolelta mainittiin esimerkiksi elämäkerrat sekä oppikirjat.
Kirjojen kohderyhmistä avoimissa vastauksissa viitattiin useimmiten lapsiin ja nuoriin, joilla on lukemisen vaikeuksia tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Selkokielinen äänikirja voisi tarjota itsenäisesti nautittavan kirjallisen elämyksen tai toisaalta toimia usein myös opetuksen eriyttämisessä. Teematoiveina avoimissa vastauksissa nousivat esiin etenkin nuorten omasta elämästä kertovat tarinat ja romaanit sekä kirjat, jotka antaisivat nuorille tietoa arjen taidoista ja kannustaisivat itsenäiseen elämänhallintaan.
Opikkeen äänikirjakyselyn tuloksia on esitelty aiemmin mm. selkokielen neuvottelukunnalle; nyt uusien verkkosivujemme myötä voimme tiedottaa kyselystä laajemmin. Artikkelin kuva Pixapay.